Uusi vuosilomalaki astui voimaan 1.4.2016

Vuosilomalaki muuttui 1.4.2016 kahdella tavalla.

  1. Äitiys- ja vanhempainvapaan sekä vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on jatkossa enintään 156 arkipäivää (noin kuusi kuukautta). Tämä tarkoittaa siis sitä, että vuosilomaa näiden vapaiden ajalta kertyy noin 6kk ajalta. Lomaa voi kertyä yhdestä synnytyskerrasta tai adoptiosta sekä isälle, että äidille. Molemmissa tapauksissa enintään kuitenkin 156 arkipäivää. Työnantaja voi hakea vuosilomakustannuksista korvausta vain siltä osin, kun vuosiloman kertyminen on perustunut vuosilomalakiin.
  2. Yli neljän viikon pituisiin vuosilomiin sisällytetään vuosilomalla sairastumista koskeva omavastuu (karenssi), joka on pisimmillään kuusi päivää. Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivän) pituista vuosilomaa. Tällöin kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Omavastuupäivät voivat koostua myös yksittäisistä sairauspäivistä. Työntekijän on pyydettävä viivytyksettä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, mikäli sairaus kestää lomalla yli omavastuuajan. Loman siirtoon ei ole kuitenkaan oikeutta, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Muuttunutta vuosilomalakia sovelletaan lain voimaan tulon jälkeen alkaviin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin. Sairasajan omavastuuta sovelletaan heti lain voimaantullessa, vaikka loma olisi ansaittu jo ennen lain voimaantuloa.

 

Mikäli vuosilomalain muutoksista herää kysymyksiä, Talenomin palkkatiimi auttaa mielellään.